Minä olen kyllä niin pahasti päästäni vinksallani että melkein naurattaisi jos se ei tuhoaisi elämääni. Otetaan nyt vaikka tämä päivä esimerkiksi - tein ruokaa, leivoin vaaleaa leipää (ruokavalioni normaalisti on VHH-linjalla), tein jopa majoneesia. Koko tämän ajan, jo tarve-aineita ostaessani, minä tiesin että oksennan. Ja niinhän minä sitten teinkin, ja se tuntui niin typerältä että minun teki mieli lyödä itseäni.
Minkä takia minä teen tätä? Miksi? En pysty käsittämään. En edes halua ajatella kuinka paljon rahaa minulla on näiden vuosien aikana mennyt tähän turhuuteen. Anoreksia tuli niin paljon halvemmaksi kuin tälläinen omituinen bulimian ja anoreksian sekoitus.
No, se hyvä puoli tässä sessiossa oli että oksennettuani olen nyt niin pahoinvoiva, etten voi kuvitellakaan syöväni enää mitään, mikä puolestaan aiheuttaa sen, että päivän kokonaiskalorimäärä jää melko alhaiseksi.
Mutta en minä tästä kyllä ylpeä ole.
20080304
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti