Tälläistä tänään

Oksensin eilen niin että tänä aamuna silmäni ja oikeastaan koko naamani oli todella turvonnut. Minua hävetti mennä töihin, näytin aivan pallokalalta ja oloni oli juuri niin hirveä kun voi kuvitella.

On kahdenlaista oksentamista. Toinen on sitä kun syö normaalin aterian ja sitten oksentaa - tämän jälkeen olo on ihan ok, joskus jopa hyvä. Ja sitten on sitä kun syö kuin juottoporsas and then some ja oksentaa kunnes hampaisiin sattuu ja päässä pyörii. Jälkimmäistä tapahtuu kohdallani luojan kiitos melko harvoin, ja joka kerran jälkeen lupaan itselleni että se oli viimeinen.

Kaikki jotka ovat olleet samassa tilanteessa tietävät, kuinka paljon siihen lupaukseen voi luottaa.

Totuushan on että olen unohtanut millaista on olla terve. Kun ei ajatellut jokaisen nielaisun kohdalla kuinka monta kaloria siinäkin hujahti. Kun ei tiennyt ruokien ravintoainesisältöä tarkalleen ja kun saattoi syödä joskus jotain höttöäkin ilman huonoa omaatuntoa. Kun ei aina ja jatkuvasti vihannut itseään ja omaa, liian suurta tilaansa maailmassa.

Sen minä puolestaan muistan oikein hyvin miltä tuntui kun tajusin olevani vähän läski. Paksukainen. Muistan kuinka joku jätkä ohimennen humalassa kommentoi että sun perse on kyllä levinnyt ihan saatanasti. Kuinka isoisäni sanoi ettei yhtään lisää tarvitse ainakaan lihoa. Ja muistan myös kuinka saatanan hyvältä se tuntui kun se samainen jätkä oli selkäni takana sanonut minun näyttävän kuihtuneelta narkkarilta kun olin kommentistaan alle vuoden sisällä laihtunut yli 20 kg.

Siitäs sai, saatana.

Mutta älkää käsittäkö väärin - minä en millään muotoa syytä sairaudestani ketään ulkopuolista tai yhteiskunnan asettamia ulkonäköpaineita tai muuta paskaa. Minä itse tämän valitsin ja toteutin. Ja voi kun vaan pystyisin siihen uudestaan.

Se 30 kg:n elopaino jossa parhaimmillani olin on liian vähän, ei minun sinne tarvitse enää päästä. 40 on ihan ok, silloin olen jo hoikka. Arvioisin siihen olevan nyt matkaa noin viisi kiloa. Vaikkakin, vaa´an luvuilla on minulle nykyään hyvin vähän merkitystä - tärkeämpää on se, miltä näytän.

Ja minä haluan näyttää siltä ettei minuun voi koskea särkemättä.