20080420

Mitäs luulet

Jää nähtäväksi kuinka kauan oikein jaksan tehdä tätä. Kun ei tässä ole mitään järkeä, en saa tästä mitään ja inhoan itseni ihan joka hetki. Syödessä, oksentaessa, oksentamisen jälkeen.

Jos vaan päättäisi että ei enää. EI. Onnistuuko?
Lähettänyt klo

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Tahdonvoimalla voi pakottaa ruumiinsa olemaan syömättä, joten miksipä tahdonvoimalla ei voisi myös päättää olla oksentamatta, mutta onko se todella mikään ratkaisu?

Olet kertonut, mitä ja millainen haluaisit olla, sekä millaiseksi et ainakaan halua tulla. Näiden päämäärien saavuttamisessa syömisellä ja oksentamisella on vain välineellistä arvoa. Jos syöminen ja oksentaminen päättyisi, voisit edelleen henkisesti aivan yhtä pahoin (oksennuksenjälkeisistä turvotuksista eroon pääsemisellä olisi toki arvoa itsessään).

Elämä ja arki voivat olla aikamoista helvettiä, jonka sietäminen vaatii jatkuvaa itsen ja ympäristön tarkkailua. Mitä ovat ne asiat joista saan nautintoa kaiken tämän keskellä? Mitä voin sietää? Mitä minun tulee kaikin keinoin välttää? Voit päättää syödä tai olla syömättä, mutta et voi päättää olla onnellinen. Siihen tarvitaan jotakin muuta, mutta mitä?

4/21/2008 11:00:00 ap.

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)